Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet kotimaiset ravitsemussuositukset julkaistiin tänään.
VRN-03
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet ravitsemussuositukset julkistettiin tänään torstaina Säätytalolla, Helsingissä. Uudet suositukset perustuvat viime syksynä julkaistuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin.
Suositusten mukaan terveyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita eli kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljaa. Se sisältää myös kalaa, kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä sekä rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita.
Suositusten eteen on tehty nyt aiempaa perusteellisempi selvitystyö.
– Ensimmäistä kertaa voi sanoa, että ruokakolmio ei ole vain viestintää, vaan tiedettä, ravitsemustieteen professoriMikael Fogelholm sanoi julkistustilaisuudessa.
Uusien suositusten sisällössä on joitakin ravintoainekohtaisia muutoksia edellisiin kansallisiin suosituksiin verrattuna.
Esimerkiksi D-vitamiinin ja seleenin saantisuositusta on nostettu. Folaatin saantisuositusta raskaana oleville ja imettäville naisille on nostettu, ja suolan saantisuositusta on alennettu.
Rasvojen osuuden vaihteluvälin ylärajaa päivittäisestä energiansaannista on nostettu, ja hiilihydraattien saantisuosituksen vaihteluvälin alarajaa puolestaan laskettu. Lisäksi rasvojen ja hiilihydraattien laatuun kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota.
VRN-04

Enemmän kasviksia ja hedelmiä, vähemmän lihaa

Vaikka me suomalaiset olemme lisänneet kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä viime vuosikymmeninä, on meille edelleen parantamisen varaa. Aikuisen tulisi syödä kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähintään puoli kiloa päivässä. Nyt niitä syödään keskimäärin 400 grammaa päivässä.
Lihansyöntiä kehotetaan nyt suoraan vähentämään. Punaista lihaa eli nautaa, sikaa ja lammasta sekä lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 500 grammaa viikossa. Niistä suositellaan vähärasvaisia ja -suolaisia vaihtoehtoja. Suomalainen mies syö nyt keskimäärin kilon lihaa viikossa ja naiset hiukan vähemmän.
Kalaa kehotetaan syömään 2–3 kertaa viikossa.
Maitovalmisteista kehotetaan valitsemaan vähärasvaisia tai rasvattomia vaihtoehtoja. Nestemäisiä maitovalmisteita voi tarvittaessa korvata myös kasviperäisillä vaihtoehdoilla, kuten soija- tai kaurajuomilla.
Asiantuntijoiden mukaan on vakuuttavaa näyttöä siitä, että kasvikunnan tuotteisiin painottuva, pääasiassa kasvi- ja kalaperäistä tyydyttymätöntä rasvaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja tiettyihin syöpätyyppeihin.

Vähemmän suolaa

Suolan saantisuositus on nyt viisi grammaa vuorokaudessa, mikä on gramman vähemmän kuin pohjoismaisissa suosituksissa. Alhainen suolan saanti suojaa kohonneelta verenpaineelta, sydän- ja verisuonisairauksilta sekä mahasyövältä.
Suomalaisten suolan saanti on ollut viime vuosikymmeninä laskussa, mutta nyt tämä suotuisa kehitys on vaarantumassa. Vuonna 2012 miehet saivat suolaa noin 9 grammaa ja naiset 6,5 grammaa päivässä.

Viljasta vähintään puolet täysjyvää

Viljavalmisteiden suositeltava päivittäinen käyttömäärä on noin 6 annosta naisille ja noin 9 annosta miehille. Vähintään puolet käytetystä määrästä tulisi olla täysjyväviljaa, suosituksissa sanotaan. Annos tarkoittaa yhtä desiltraa keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa tai -riisiä tai muuta täysjyvälisäkettä tai yhtä leipäviipaletta. Lautasellinen puuroa vastaa kahta annosta.
Kaupassa etenkin leipähyllyltä tulisi valita vähemmän suolaa sisältäviä vaihtoehtoja, ja leivän kuitupitoisuuden tulisi olla vähintää 6 grammaa 100 grammassa.
Leipärasvana tulisi käyttää vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältävää kasviöljypohjaista rasvalevitettä.

Kestävät ruokavalinnat lautasella

Ensimmäistä kertaa ravitsemussuosituksissa otetaan nyt kantaa myös ruoan ympäristövaikutuksiin. Yksilöihin kohdistuvien terveysvaikutusten lisäksi ruokaa on tarkasteltava myös laajemmin, kestävän kehityksen näkökulmasta, suosituksissa sanotaan.
Usein kuluttajat mieltävät lähi- ja luomuruoan ulkomaista ja tavanomaisesti tuotettua ruokaa ympäristöystävällisemmäksi, mutta totuus ei ole läheskään aina näin, kuten Trainer4You:n uutisissa kerrottiin viime marraskuussa.
Sen sijaan jos ateriat koostettaisiin kasvituotteiden osuutta painottaen ja ruoan tuotantoketju toteuttaisi tällä hetkellä jo mahdolliset parantamistoimet, ruokavalion ilmastovaikutus vähentyisi yli 20 prosenttia tällä vuosikymmenellä, uusissa ravitsemussuosituksissa sanotaan.
VRN-02
***
Suositukset verkossa
VRN. (2014). Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014.